Hyppää pääsisältöön

Verkottunut työ tarvitsee tuekseen modernit välineet

Työelämän voimakas muutos ja yleinen digitalisaatiokehitys olivat käynnissä jo ennen covid-19-pandemiaa, mutta koronapandemia muutti lopullisesti tapaamme tehdä työtä, tai ainakin tietotyötä. Yksikään digijohtaja tai tietohallintojohtaja ei ollut onnistunut vauhdittamaan digimurrosta yhtä paljon ja yhtä nopeasti kuin korona onnistui. Koronan myötä työkulttuuria ja sitä tukevia välineitä on kehitettävä koko ajan niin, että ne vastaavat etä-, läsnä- ja hybridityön vaatimuksia.

Marja Rantalan kasvokuva.
Kuva:
Ilona Savola

Digitalisoituneessa maailmassa yhteistyö, verkostot ja tiimityö hallitsevat toimintakulttuuria. On jopa arvioitu, että kaikki sellainen työ, jonka voi tehdä yksin, korvautuu tulevaisuudessa automaatiolla ja robotisaatiolla ja ihmiset keskittyvät sellaisiin töihin, joita tehdään yhdessä.

Ei tekniikka, vaan toimintakulttuuri edellä

Olimme Maanmittauslaitoksessa käynnistämässä digitaalisen työympäristömme uudistushanketta juuri kun pandemia alkoi. Sen myötä myös meidän ohjelmamme sai uusia haasteita, ja uudistuksen tarpeellisuus tuli varmasti useimmille selväksi. Meillä oli jo entisestään hyvin joustava malli työskennellä monipaikkaisesti, mutta valitettavasti monipaikkaista työtä tukevia välineitä ei ollut kokonaisvaltaisesti laitostasolla kehitetty eikä myöskään ollut kattavasti sovittu, miten välineitä käytetään. Näin ollen ”vanhat välineet” ja toimintatavat eivät palvelleet optimaalisesti laitoksen sisäisessä yhteistyössä eivätkä kumppaniverkostoissa tehtävää työtä.

Yhteinen tiedonhallinta, ideointi ja vuorovaikutus eivät onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla, kun toiminta ja viestintä perustuivat pitkälti sähköpostiin, verkkolevyjen tiedostoihin ja mittaviin ohjepatteristoihin jo kypsään ikään ehtineessä intranetissä. Ajanmukaisuus, mobiililähtöisyys, ketteryys ja helppous, joihin monet ovat tottuneet henkilökohtaisen elämän sosiaalisen median ratkaisuissa, eivät todellakaan meillä toteutuneet. Rekrytoimme viime vuonna Maanmittauslaitokseen noin 170 uutta osaajaa, ja erityisesti uusilta laitoslaisilta tuli usein palautetta meidän vanhentuneesta välinekirjostamme ja toimintatavoistamme.

Koko digitaalisen työympäristömme uudistusohjelman ajan olemme korostaneet, että emme uudistu tekniikka, vaan toimintakulttuuri edellä. Laadimme ensin laitokselle modernin työn vision ikään kuin huoneentauluksi, ja visiota tukemaan astetta konkreettisemman työvälineiden pelikirjan, joka määrittelee, miten työtä meillä tehdään. Visiossa korostuvat osaamisen vahvistaminen asiantuntijuutta jakamalla, tiedonjaon vahvistaminen ja uuden oppiminen. 

Muutos on jatkuvaa tulevaisuudessakin

Digitaalisen työympäristön uudistaminen vaatii meiltä paljon uuden oppimista. Maanmittauslaitoksen muutosohjelmassa on panostettu erityisesti koulutuksiin ja digikaveriverkostoon. Osaamisen kasvattamisessa keskiössä on myös tiedon oikea käsittely eri välineissä siten, että tietoturvan ja tietosuojan vaatimukset toteutuvat ja jokainen meistä osaa omaan arjen työhönsä liittyvät vaatimukset. Pelikirjassa on raamit niin laitostason, ryhmien kuin omankin työn ratkaisuihin, ja näihin pelisääntöihin me yhdessä sitoudumme.

Digitaalisen työympäristön uudistaminen on ensimmäinen askel Maanmittauslaitoksen kesällä 2021 hyväksytyn pilvistrategian toteuttamisessa. On ollut ilo huomata, että emme ole valtionhallinnossa yksin. Vastaavia uudistuksia, jotka tukevat entistä enemmän yhteistyötä ja monipaikkaisuutta, on meneillään monilla kumppanivirastoilla.

Ohjelmamme aikana varmasti kaikille Maanmittauslaitoksessa on selvinnyt, että toimintakulttuurin ja työnteon tapojen ja välineiden muutos on jatkuvaa. Työelämäosaamista on tältä osin koko ajan pidettävä ajan tasalla.

Marja Rantala

Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen tietohallintojohtaja.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos

Uusimmat blogit