Käyttöoikeusyksiköitä ovat esimerkiksi yksityistiet, joita hallinnoi tiekunta, maanmittaustoimituksissa perustetut muut tieoikeudet ja rasitteet sekä muiden viranomaisten päätösten perusteella rekisteröidyt luonnonsuojelualueet.
Käyttöoikeusyksiköllä on sijainti kiinteistörekisterikartalla ja se on siten helposti paikannettavissa.
Kaavat, tonttijaot, rakennuskiellot ja asemakaavoitetut alueet eivät ole tässä tarkoitettuja käyttöoikeusyksiköitä.
Käyttöoikeusyksikköotteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista käyttöoikeusyksiköistä.
Otteen otsikon yhteydessä esitetään päivämäärä, jolloin tiedot on otettu rekisteristä. Sen jälkeen esitetään kohteen tyyppitieto, joka on yksityistie tai käyttöoikeusyksikkö, käyttöoikeusyksikkötunnus ja mahdollinen nimi. Lisäksi otteessa esitetään mahdollinen lakkaamispäivämäärä ja määräaikaisilla käyttöoikeuksilla päättymispäivämäärä.
Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa.
Tilaa otteita ja todistuksia asiakaspalvelustamme
Katso esimerkit käyttöoikeusyksikköotteesta:
Käyttöoikeusyksikkötunnus
Käyttöoikeusyksiköt yksilöidään käyttöoikeusyksikkötunnuksella. Käyttöoikeusyksikkötunnus voi olla vanhempaa Y-alkuista muotoa, esimerkiksi Y2004-11427 tai uudempaa muotoa, esimerkiksi 000-2007-K7905. Uudempi muoto esitetään kiinteistötietojärjestelmässä joissakin yhteyksissä täydellisenä, esimerkiksi 000-2007-K007905, tai hyvin lyhyessä muodossa, esimerkiksi K7905.
Rekisterimerkinnät
Kaikki uudet oikeudet on vuodesta 1998 lähtien merkitty kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä. Tämä koskee myös vuoden 2006 alusta voimaan tulleen maantielain mukaisesti perustettuja suoja- ja näkemäalueita.
Kiinteistörekisterissä on lisäksi edelleen tekstimuotoisia rasitemerkintöjä esimerkiksi vanhoista tieoikeuksista. Niiden perusparannus sijainnillisiksi käyttöoikeusyksiköiksi on käynnissä.
Perusparannuksessa sijainti merkitään kiinteistörekisterikartalle kunkin maanmittaustoimituksen tai viranomaisen päätöksen mukaisella tarkkuudella arkistotutkimusten perusteella eli sijainti selvitetään asiakirjoista. Perusparannuksessa osa käyttöoikeusyksiköistä joudutaan toistaiseksi rekisteröimään ilman tietoa kaikista oikeutetuista rekisteriyksiköistä, jolloin käyttöoikeusyksikkölajina on esimerkiksi: Tieoikeus, kaikkia oikeutettuja ei ole selvitetty.
Perusparannuksesta huolimatta tekstimuotoisia rasitemerkintöjä on jäänyt ja jää kiinteistörekisteriin, koska kaikkien käyttöoikeuksien sijaintia ei voida luotettavasti selvittää.
Perustiedot
Otteen perustiedot-osiossa esitetään käyttöoikeusyksikkötunnus, mahdollinen nimi, käyttöoikeusyksikkölaji, sijaintikunnat ja päivämäärätiedot. Tiekunnan hallinnoimilla yksityisteillä esitettiin ennen 14.2.2017 tulostetuilla otteilla vanhan tunnusjärjestelmän mukaiset kuntakohtaiset tunnukset, ns. T-tunnukset.
Rekisteröintipäivämäärä tarkoittaa käyttöoikeusyksikön rekisteröintipäivämäärää kiinteistötietojärjestelmään. Se ei välttämättä ole käyttöoikeuden tai rasitteen alkamisajankohta. Jos oikeus tai rasite on perustettu ennen käyttöoikeusyksikön rekisteröintiä, näkyy oikeuden voimaantulopäivämäärä otteella. Tämä tarkoittaa, että voimassa oleva oikeus on tallennettu rekisteriin käyttöoikeusyksikkönä perusparannuksen yhteydessä.
Kiinteistörekisteriä pitävien kuntien vanhoilla käyttöoikeusyksiköillä on toimitus- tai päätöspäivämäärä rekisteröintipäivämäärän sijasta.
Määräaikaisen oikeuden päättymispäivämäärä näkyy otteella.
Sijaintikuntia on yleensä yksi, mutta niitä voi olla useitakin. Lakanneiden ja päättyneiden käyttöoikeusyksiköiden sijaintikuntatietoja ei esitetä.
Vain tiekunnan hallinnoimien yksityisteiden laskennallinen pituus esitetään otteella ja se näkyy sijaintikunnittain. Se on likimääräinen pituus, joka esitetään kilometreissä yhdellä desimaalilla. Siihen tulee suhtautua arviona eikä se aina vastaa tien todellista pituutta maastossa. Jos tie kulkee kunnan rajalla ja rasitettuja rekisteriyksiköitä on kummassakin kunnassa, lasketaan pituutta kumpaankin kuntaan, jolloin pituuksien summa on enemmän kuin tien pituus. Tieto laskennallisesta pituudesta voi näkyä myös kunkin käyttöoikeusyksikön osan kohdalla.
Viranomaispäätökset
Kun käyttöoikeusyksikön perustaminen liittyy muun viranomaisen kuin kiinteistörekisterinpitäjän päätökseen, näkyy viranomaispäätökset-osiossa päätöksen tekijäviranomainen, päätöspäivämäärä ja -tunniste, joka on tavallisesti päätöksen tekijän diaarinumero. Jos käyttöoikeusyksikköön tai sen osiin liittyy useita viranomaispäätöksiä, esitetään kaikista päätöksistä vastaavat tiedot.
Tiekunta
Jos yksityistietä hallinnoi tiekunta, esitetään sen tiedot tässä osiossa.
Tieto tiekunnan yhteyshenkilöstä perustuu tiekunnan omaan ilmoitukseen. Yhtenä edellytyksenä tietojen näyttämiselle on, että yhteyshenkilön henkilötunnus on tiedossa. Se ei näy otteella, mutta sen avulla ajantasaistetaan osoitetietoja väestötietojärjestelmästä. Tiedoissa on puutteita, koska yhteystietoja ei ole ilmoitettu kattavasti Maanmittauslaitokselle.
Jos tiekunnalla on kiinteistörekisteriin rekisteröidyt säännöt, esitetään tieto tässä osiossa.
Käyttöoikeusyksikön osat
Käyttöoikeusyksikön voimassa olevat osat esitetään juoksevasti numeroituna. Koska lakannutta tai päättynyttä käyttöoikeusyksikön osaa ei esitetä, ei juokseva numero välttämättä ole sama kuin käyttöoikeusyksikön osan numero.
Jokaisessa osassa on esitetty ne rekisteriyksiköt, joita käyttöoikeus rasittaa, mahdolliset oikeutetut ja muut osapuolet.
- Rasitettu tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että käyttöoikeusyksikön osa on rekisteriyksikön alueella.
- Oikeutettu voi käyttöoikeusyksikön tyypistä riippuen olla kiinteistö, kunta, juridinen henkilö ja harvinaisissa tapauksissa myös määräala, rakennus, laitos (vuokraoikeus), kaivos tai luonnollinen henkilö.
- Osapuolia voi olla esimerkiksi rakennusrasitteissa, joissa ei ole tallennettu erikseen rasitettuja ja oikeutettuja. Osapuoli voi käyttöoikeusyksikön tyypistä riippuen olla kiinteistö, kunta tai juridinen henkilö.
Yksityistien käyttöön oikeutettuja ei kerrota otteella, vaan tieto löytyy tiekunnalta.
Mahdolliset käyttöoikeusyksikköä koskevat rajaukset (esimerkiksi tien leveys tai oikeuden määräaikaisuus) esitetään osakohtaisesti. Määräaikarajaus voi koskea koko osan sijasta vain jotakin tai joitakin oikeutettuja. Käyttöoikeuksien rajauksia tai ominaisuustietoja (esimerkiksi yksityisteiden tai voimansiirtolinjojen leveyksiä) ei välttämättä merkitä kiinteistörekisteriin, vaan ne selviävät toimitusasiakirjoista.
Oikeuksien ja rajoitusten yleiset merkitsemisperiaatteet selviävät Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin pitoa koskevista ohjeista (KRO).